Toukokuukin oli ja meni. Ja mun isoin vauva täytti 6 vuotta!! Miten se voikin olla jo noin iso!
Keskimmäinen vauva lähentelee 2v ikää, ja uhma on kyllä sen mukainen. Mä en liiku MINNEKÄÄN tuon kanssa, ellei ole aivan välttämätön pakko. No, tänään oli pakko käydä laittamassa postiin muutama myyty vaippa ja oli taas kokemusta kerrakseen. En mä muista, että Janttu olis koskaan julkisesti saanu tollasia megaraivareita, ja on kiva huomata kuuluvansa siihen kastiin mitä aina aikaisemmin kaupungilla on kauhistellut - eiks noi oikeesti saa tota lasta käyttäytymään. No en saa. Ja jos vaikka yrittäisinkin vähän kovemmin, ni olis varmaan sossut kohta ovella jostain lapsen vapaudenriistosta ja kunnianloukkauksesta. Siltä se ainakin kuulostaa ku yrittää saada lasta lähtemään haluamaansa suuntaan. Ja jos kädestä ottaa kiinni ohjatakseen suuntaa oikeammaksi, niin lapsi huutaa kuin hinaaja, ja luulis että mä pilkon sen kättä jollain moottorisahalla.
Hiljasta on blogissakin pidelly. On vähän omia terveyshuolia. En oikein tiedä enää, mikä on normaali olotila. En tiedä, johtuuko tää kaikki jostain mega univeloista tai huonoista öistä noin yleensä, vai onks mulla joku aivokasvain ja teen kuolemaa. 5/7 on migreenioireet päällä, ja sitten se 2/7 on jotain omituista välimaastoa migreenin ja migreenittömän päivän välillä. Voisin väittää, ettei ole kovin mukavaa kun 98% ajasta huimaa, heikottaa, särkee päätä tai voi pahoin. Ja ei, en ole raskaana. Jokseenkin sekin vähentää niitä hermoja, mitä nyt tarttis ton uhmailijan kanssa. Toisaalta, sillon ku ei oo päällä migreeniä, huonoa oloa tai huimaa, ni sitä osaa kyl ottaa kaiken ilon irti niistä päivistä. Niin kai monet sitten kuvitteleekin, että oon joku megareipas pullantuoksuinen siivousintoilija. Not.
Mealla on taas pipo vinossa, joten se siitä pidemmästä blogiin panostamisesta. Yritän palailla taas paremmalla ajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti