Ahdistusta ja.. ahdistusta.

En ole saanut kirjoitettua pitkään aikaan mitään, kun tuntuu, että on asioita, joita ei vaan yksinkertaisesti kehtaa jakaa kellekään. Mutta ahdistaa. Sen verran on pakko kirjottaa, että ahdistaa. Se, mikä aiheuttaa ahdistuksen on taloudellinen syvä kuilu ja aikuisen ihmisen rahankäytön ongelma ja se, että ei voi luottaa ollenkaan siihen toiseen ihmiseen, jonka pitäisi olla se tuki ja turva. Tällä hetkellä saa painia kysymyksen kanssa että MIKSI?  Huoh. En edes tiedä, onko tähän tilanteeseen mitään ratkaisua, eikä ainakaan näy helpotusta lähiaikoina. Mikään ei ole niin raskasta, kun jatkuvat pettymykset ja sen luottamuksen katoaminen.