No, nyt saatiin ainakin yksi diagnoosi.
Enterorokko. Joa rupes huutamaan iltapalaa syödessä toissailtana siihen malliin ja kaivamaan suuta, että heräs epäilys rakkuloista. Kattelin kurkkuun ja jotain olin näkevinäni. Illalla sitten vielä ilmestyi suun ympärillekin näppylöitä ja kasvoihin noin muutenkin. Kuume ei ollu noussu enää aamulla, joten 3pv kuumetta oli riittävästi.
Seuraavat pari päivää onki ollu aika tuskasta säännöllisestä kipulääkityksestä huolimatta. Nälkä on herralla selkeesti kova, kaikkea pyytää mutta suuhunsa pistettyään alkaa huutamaan ja kaivaa pois suusta. Oikeastaan ainut, mikä on menny alas on piparit. Jännä sinällään, ku piparit ny ei oo mistään pehmeimmästä päästä. Oikeestaan aika karkeetakin. Lääkäri oli todennu, että ne nyt vaan on herran mielestä sitten niin hyviä, että voittaa suussa tuntuvan kivunkin. Samaisen lääkärin mukaan Joan nielu on harvinaisen pahasti rakkuloilla, ettei ihmettele yhtään jos ruoka ei maistu.
No, mullaki loppu kurkkukipu jo toissapäivänä, ja nousi kuume. Yllättävää. Eiköhän tää samaa oo kaikilla. Mealla menee vielä antibioottikuuri korvatulehdukseen, että joo. Eiköhän se sitten oo kohta silläkin. Janttu on ollu kans yskänen ja nuhanen, mut eilen sitten nuupahti ja tänään nous kuume oikein rytinällä. Äsken ku kattelin sen kasvoja, ni on silläkin näppylöitä vähän siellä ja täällä. Mietin tässä vaan, et onks tää nyt taas uus tauti vanhan perään, vai onks tää ollu joku pidempi versio enterosta eriskummallisin oirein? Kaikkialla missä oon lukenu enterorokosta, ni "useimmat sairastavat lieväoireisina" "oirekuvat vaihtelee"..Mistä tietysti pahin skenario on nestehukka niin pahojen rakkuloiden ja korkean kuumeen takia ja parin vkon perästä lähtevät kynnet.. Toivottavasti säästyttäis tolta viimeiseltä. Ensimmäinen nyt ainakin vaikuttaa jo meidän kohdalla ohitetulta vaiheelta. Mutta harvemminpa on tullu itekki oltua niin raatona. Pitkään sellasta "sairastuako vai eikö sairastua" -meininkiä ihan järkyttävän kurkkukivun kera, ja sitten iskee lopulta kuume ja tadaa, tää äiskä on kyllä ollut ihan sänkykamaa. Tää oli vielä ihan hiton optimaalinen aika sairastaa... Veljen 50v synttärit olis ollu tänään, ja miehen piti lähteä vanhojen työkavereiden kanssa pikkujouluristeilylle. Mutta ONNEKS se jäi kotiin. Mä en olis ikinä selvinny hengissä ite kipeenä kahden kipeen lapsen ja yhden ihan saakelin energisen 1veen kanssa..
Että tällasta tänään. Mitäs sinne??
lauantai 15. marraskuuta 2014
sunnuntai 9. marraskuuta 2014
Syksy.. talvi... mitä vuodenaikoja näitä nyt onkaan.
Onkohan jotain muuttunut edellisestä postauksesta?
Eipä juuri.
PAITSI
Vauvani täyttää tänään 1v!! <3 Onnea Mea murulle. Ja onnea meille vanhemmille, ollaan taas yksi lapsi saatu pidettyä hengissä 1v ikään asti. Huomenna olis 1v neuvola. Sitten saa tietää mittoja. Niitä olennaismpia ja jännittävimpiä asioita pienen lapsen äitinä.
Muutoin tää arki on saikkuilua. joko oman voinnin tai lasten sairasteluiden takia ja töitä, sillon ku siihen kykenee.
Alotin tämän postauksen jo kirjoittamisen näemmä 3viikkoa sitten. Kertoo paljon taas siitä, kuinka aktiivinen bloggaaja oon. Noh, jatketaan kutakuinkin siitä mihin jäin.
Samana päivänä ku tytön synttärit oli, oli myös mulla pään magneettikuvaus. Vastauksia ei ole vieläkään kuulunut, joten sen perusteella melkein olettaisin, ettei mun päästäni mitään kuolemanvakavaa ole ainakaan löytynyt. Samaten tuossa kerkes jo olemaan silmälääkärikin, missä tuli tutkittua kaihit ja silmänpohjat ja näkö noin yleensä, mistä kans sain puhtaan paperit. Vähän on heikentynyt näkö, mutta hyvin pärjää ilman laseja.. Ei ollu silmänpohjissa mitään vikaa,
Ensilumi satoi, ja nyt se tuolla pari päivää myöhemmin näyttää hienosti sulavan pois. Suomen talvi <3
Mä olin omasta mielestäni jo ihan hyvin varustautunut talven tuloon, kun vaihdoin talvirenkaatkin jo muutama viikko sitten. Mut en mä sitten voinu ettiä mistään lumiharjaa esim... Ja koska hanskatkin on hukassa, ni sitä lumimassaa oli ihan kohtalaisen kiva putsata paljain käsin..
Mitäs vielä. Ainiin! Ollaan kipeinä. Oonko sanonu tästä aikaisemmin? Syksy ja taudit.. Ollaan siis.. miten sen ottaa, joko TAAS tai EDELLEEN kipeinä. Janttu tuntuu olevan se sitkeä sissi, joka vielä toistaseks on välttyny taudilta. Pikkusen se aivastelee, ja syö ku hevonen - ounastelen, että se tässä parin päivän sisällä on sekin kipeenä.
Itellä on joku hemmetin kurkkukuppa. Muistuu ikävästi mieleen 3,5v takainen kurkkukuppa-episodi, missä saikuttelin 2,5kk kunnes sitten päivystyksellisesti leikattiin nielurisat ja jäin sairaalaan vielä iv-antibiooteille, koska tulehdusarvot oli lähemmäs 300. Märkää sielä nielussa oli vaikka muille jakaa. Vaikka yritin mä sitä tarjota pois otettavaks jo paljon aikaisemminkin.. No, sen jälkeen ei oo kyllä ollu kurkkukipuja. Paitsi nyt. Paljon. Toista viikkoa on ollu kurkku kipee, mut ei kuumetta. Yskä siihen kaupan päälle, ja nyt näin viikon kipuilujen jälkeen vielä rupes räkää valumaan joka tuutista. Ensimmäistä kertaa elämässäni voin myös todeta tajuavani nyt niitä, jotka saattaa oksentaa yskiessä. Hyi hitto. Uutta mulle, oksennusfoobikolle, yökkäillä ku rupee yskittää. Tänään on eka aamu varmaan puoleentoista viikkoon, ku ei satu kurkkuun, mutta on kyllä muuten ihan tajuttoman voimaton ja kipeä olo. Perjantaina kävin lääkärissä, joka määräs mulle penisilliinikuurin angiinaan, ja kävin nieluviljelyssäkin. Tulehdusarvot tsekattiin samalla, ja ne oli 50. Eli pikkusen koholla ja nieluviljelyn vastaus pitäs tulla alkuviikosta. No, se siitä mun sairastamisesta. Mutta eipä oo taas mua näkyny töissä vähään aikaan. Ahdistaa, ku tilanne siellä ei muutenkaan oo mikään kiva, ni tuntuu pahalta olla sairauslomalla. Jos jotain positiivista, ni ei oo pahemmin ollu migreenejä... Tai sitten sitä ei vaan erota tän kaiken muun keskeltä :D
Joa puolestaan alotti tän taudin nostattamalla itelleen sellasen kepeen 40 asteen kuumeen, joka panadolista ja buranasta huolimatta laski jopa 39.7 asteeseen. Koko päivän se makas ku lahna ja illalla oletin sen jo käyneen yöunille, kun se sitten rupes yhtäkkiä huutamaan ihan hulluna. Juoksin yläkertaan, ja se oli kontillaan sängyllä, yritti nousta ylös mutta sen vasen jalka ja käsi kramppas, sylissäkin se oli ihan jäykkä tikku ja huus vaan, vasen puoli koukistellen. Se meni siitä sitten ohi aika nopeesti, Lämpö siinä vaiheessa 39.8, ja oli n 1,5h aiemmin saanu pronaxenia ja panadolia. Annoin lisää panadolia ja jäin katselemaan mun kipeetä pientä.. Pohtien, että miten sitä uskaltaa ite nukkua.. Päätin soittaa terveysneuvontaan, jossa kuuntelivat kivasti ja ohjeistivat käymään päivystyksessä, ihan varmuuden vuoksi. Olin pakkailemassa jo tavaroita, kun soittivat sieltä takaisin ja sanoi jutelleensa kollegan kanssa, että ehkä parempi kuitenkin jos en yksin lähde ajamaan lasta päivystykseen vaan soitan 112, ja sieltä ambulanssi henkilökunta tulee arvioimaan tilanteen. Käytiin sitten Joan kanssa ambulanssikyydillä päivystyksessä kauniin torstai-illan kunniaksi. Seuraavana päivänä se oli jo ihan ok. Yskänen lähinnä, räkänen ei niinkään.
Mea sitten nosti kans itellensä kuumeen ja pe käytiin tk:ssa näyttämässä korvia. Lääkäri totes et on niin paljo vaikkua korvassa ettei näe, mut eiköhän se ihan hyvä ole. Huusi sitten koko pe-la yön. Eli ei äksönistä päästy silläkään kertaa ja lauantai aamuna lähdettiin acutaan istumaan, ja diagnoosina paha tulehdus vasemmassa korvassa. Uutta kuuria taas kehiin. Edellinenhän oli viikkoa aiemmin loppunut. Siinä sitten yskää, räkää, kuumetta,.. U name it, we have it!
Joa kerkes täs välos olemaan jo ihan hyvässä kunnossa, kunnes se eilen yhtäkkiä nappas silmäänsä pöpön jostain, ja taas istuttiin acutassa.. Kukaan ei kyllä kertonu mulle, miten mä saisin tollaselle 2v4kk vanhalle silmätippoja laitettua. En oo keksiny sitä vieläkään, vaikka eilen niitä laitettiin 4 kertaa, ja tänään jo paristi. Niin joo, ja sitten tänään sillä taas lähti kuume nousuun ja se on ihan superräkänen! Kivaa, ettenkö sanois..
Mä väittäisin, että tässä nyt kyllä on jo jotain ivaa kehissä mukana. Ei kenenkään ny tarttis ihan koko ajan tällasta kestää. Mea siirtyi ryhmiksestä Joan kanssa samaan ryhmään tonne päiväkotiin ja kerkeshän se siellä jopa päivän olemaan, ennenku on ollu sitten kotona taas sairastamassa. Huomenna sen pitäs saada rokotteita, mitkä jäi antamatta 1v neuvolassa korvatulehduksen takia, mutta saas nähdä.. No, sitten ollaan kipeinä taas rokotteiden ansiosta!
Vois tulla vielä hiljaisempaa blogiin, jos vaikka toivottelisin hyvät päivän jatkot nyt ja palaillaan sit ku ollaan terveinä. Öhö. Noh, mut mä meen nyt syömään ja sitten tsekkaa kuumeista Joaa joka nukkuu niin söpönä meidän sängyssä yläkerrassa.
Eipä juuri.
PAITSI
Vauvani täyttää tänään 1v!! <3 Onnea Mea murulle. Ja onnea meille vanhemmille, ollaan taas yksi lapsi saatu pidettyä hengissä 1v ikään asti. Huomenna olis 1v neuvola. Sitten saa tietää mittoja. Niitä olennaismpia ja jännittävimpiä asioita pienen lapsen äitinä.
Muutoin tää arki on saikkuilua. joko oman voinnin tai lasten sairasteluiden takia ja töitä, sillon ku siihen kykenee.
Alotin tämän postauksen jo kirjoittamisen näemmä 3viikkoa sitten. Kertoo paljon taas siitä, kuinka aktiivinen bloggaaja oon. Noh, jatketaan kutakuinkin siitä mihin jäin.
Samana päivänä ku tytön synttärit oli, oli myös mulla pään magneettikuvaus. Vastauksia ei ole vieläkään kuulunut, joten sen perusteella melkein olettaisin, ettei mun päästäni mitään kuolemanvakavaa ole ainakaan löytynyt. Samaten tuossa kerkes jo olemaan silmälääkärikin, missä tuli tutkittua kaihit ja silmänpohjat ja näkö noin yleensä, mistä kans sain puhtaan paperit. Vähän on heikentynyt näkö, mutta hyvin pärjää ilman laseja.. Ei ollu silmänpohjissa mitään vikaa,
Ensilumi satoi, ja nyt se tuolla pari päivää myöhemmin näyttää hienosti sulavan pois. Suomen talvi <3
Mä olin omasta mielestäni jo ihan hyvin varustautunut talven tuloon, kun vaihdoin talvirenkaatkin jo muutama viikko sitten. Mut en mä sitten voinu ettiä mistään lumiharjaa esim... Ja koska hanskatkin on hukassa, ni sitä lumimassaa oli ihan kohtalaisen kiva putsata paljain käsin..
Mitäs vielä. Ainiin! Ollaan kipeinä. Oonko sanonu tästä aikaisemmin? Syksy ja taudit.. Ollaan siis.. miten sen ottaa, joko TAAS tai EDELLEEN kipeinä. Janttu tuntuu olevan se sitkeä sissi, joka vielä toistaseks on välttyny taudilta. Pikkusen se aivastelee, ja syö ku hevonen - ounastelen, että se tässä parin päivän sisällä on sekin kipeenä.
Itellä on joku hemmetin kurkkukuppa. Muistuu ikävästi mieleen 3,5v takainen kurkkukuppa-episodi, missä saikuttelin 2,5kk kunnes sitten päivystyksellisesti leikattiin nielurisat ja jäin sairaalaan vielä iv-antibiooteille, koska tulehdusarvot oli lähemmäs 300. Märkää sielä nielussa oli vaikka muille jakaa. Vaikka yritin mä sitä tarjota pois otettavaks jo paljon aikaisemminkin.. No, sen jälkeen ei oo kyllä ollu kurkkukipuja. Paitsi nyt. Paljon. Toista viikkoa on ollu kurkku kipee, mut ei kuumetta. Yskä siihen kaupan päälle, ja nyt näin viikon kipuilujen jälkeen vielä rupes räkää valumaan joka tuutista. Ensimmäistä kertaa elämässäni voin myös todeta tajuavani nyt niitä, jotka saattaa oksentaa yskiessä. Hyi hitto. Uutta mulle, oksennusfoobikolle, yökkäillä ku rupee yskittää. Tänään on eka aamu varmaan puoleentoista viikkoon, ku ei satu kurkkuun, mutta on kyllä muuten ihan tajuttoman voimaton ja kipeä olo. Perjantaina kävin lääkärissä, joka määräs mulle penisilliinikuurin angiinaan, ja kävin nieluviljelyssäkin. Tulehdusarvot tsekattiin samalla, ja ne oli 50. Eli pikkusen koholla ja nieluviljelyn vastaus pitäs tulla alkuviikosta. No, se siitä mun sairastamisesta. Mutta eipä oo taas mua näkyny töissä vähään aikaan. Ahdistaa, ku tilanne siellä ei muutenkaan oo mikään kiva, ni tuntuu pahalta olla sairauslomalla. Jos jotain positiivista, ni ei oo pahemmin ollu migreenejä... Tai sitten sitä ei vaan erota tän kaiken muun keskeltä :D
Joa puolestaan alotti tän taudin nostattamalla itelleen sellasen kepeen 40 asteen kuumeen, joka panadolista ja buranasta huolimatta laski jopa 39.7 asteeseen. Koko päivän se makas ku lahna ja illalla oletin sen jo käyneen yöunille, kun se sitten rupes yhtäkkiä huutamaan ihan hulluna. Juoksin yläkertaan, ja se oli kontillaan sängyllä, yritti nousta ylös mutta sen vasen jalka ja käsi kramppas, sylissäkin se oli ihan jäykkä tikku ja huus vaan, vasen puoli koukistellen. Se meni siitä sitten ohi aika nopeesti, Lämpö siinä vaiheessa 39.8, ja oli n 1,5h aiemmin saanu pronaxenia ja panadolia. Annoin lisää panadolia ja jäin katselemaan mun kipeetä pientä.. Pohtien, että miten sitä uskaltaa ite nukkua.. Päätin soittaa terveysneuvontaan, jossa kuuntelivat kivasti ja ohjeistivat käymään päivystyksessä, ihan varmuuden vuoksi. Olin pakkailemassa jo tavaroita, kun soittivat sieltä takaisin ja sanoi jutelleensa kollegan kanssa, että ehkä parempi kuitenkin jos en yksin lähde ajamaan lasta päivystykseen vaan soitan 112, ja sieltä ambulanssi henkilökunta tulee arvioimaan tilanteen. Käytiin sitten Joan kanssa ambulanssikyydillä päivystyksessä kauniin torstai-illan kunniaksi. Seuraavana päivänä se oli jo ihan ok. Yskänen lähinnä, räkänen ei niinkään.
Mea sitten nosti kans itellensä kuumeen ja pe käytiin tk:ssa näyttämässä korvia. Lääkäri totes et on niin paljo vaikkua korvassa ettei näe, mut eiköhän se ihan hyvä ole. Huusi sitten koko pe-la yön. Eli ei äksönistä päästy silläkään kertaa ja lauantai aamuna lähdettiin acutaan istumaan, ja diagnoosina paha tulehdus vasemmassa korvassa. Uutta kuuria taas kehiin. Edellinenhän oli viikkoa aiemmin loppunut. Siinä sitten yskää, räkää, kuumetta,.. U name it, we have it!
Joa kerkes täs välos olemaan jo ihan hyvässä kunnossa, kunnes se eilen yhtäkkiä nappas silmäänsä pöpön jostain, ja taas istuttiin acutassa.. Kukaan ei kyllä kertonu mulle, miten mä saisin tollaselle 2v4kk vanhalle silmätippoja laitettua. En oo keksiny sitä vieläkään, vaikka eilen niitä laitettiin 4 kertaa, ja tänään jo paristi. Niin joo, ja sitten tänään sillä taas lähti kuume nousuun ja se on ihan superräkänen! Kivaa, ettenkö sanois..
Mä väittäisin, että tässä nyt kyllä on jo jotain ivaa kehissä mukana. Ei kenenkään ny tarttis ihan koko ajan tällasta kestää. Mea siirtyi ryhmiksestä Joan kanssa samaan ryhmään tonne päiväkotiin ja kerkeshän se siellä jopa päivän olemaan, ennenku on ollu sitten kotona taas sairastamassa. Huomenna sen pitäs saada rokotteita, mitkä jäi antamatta 1v neuvolassa korvatulehduksen takia, mutta saas nähdä.. No, sitten ollaan kipeinä taas rokotteiden ansiosta!
Vois tulla vielä hiljaisempaa blogiin, jos vaikka toivottelisin hyvät päivän jatkot nyt ja palaillaan sit ku ollaan terveinä. Öhö. Noh, mut mä meen nyt syömään ja sitten tsekkaa kuumeista Joaa joka nukkuu niin söpönä meidän sängyssä yläkerrassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)